Pihallamme kasvaa melko lailla niittyleinikkiä. Toisena vuonna luulin sen hentoisia kasvuston alkuja persiljaksi, joka sekin rehotti samassa paikassa. Sittemmin olen oppinut tuntemaan sen tavan kasvaa kaikkialle. Tänä vuonna muistin onneksi laittaa tikut rivien päähän, joista sain tunnistusapua sillä aika liki toisiaan kasvavat palsternakka (oik.), juuripersilja (kesk.) ja kitkettävä eli niittyleinikki (vas.). Nämä yksilöt ovat onneksi kasvattaneet jo ominaispiirteitä, joita vertailemalla syntyy onnistumisen elämyksiä. Monesta pienemmästä hahmosta niitä on aika vaikea löytää. Olen aiemminkin toivonut, että siemenpussissa olisi kuva sirkkalehdistä ja ehkäpä myös pienestä taimesta. Nämä istutin suoriin riveihin, mutta ehkä joskus olisi kiva heitellä siemeniä vähän rohkeamminkin sekapenkkeihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti