Omituinen on ollut tämä helteinen kevät. Kaikki merkit ovat sekaisin, eikä oikein tiedä mihin luottaa. Tänään tuuli pohjoisesta ja kylmä pakotti kuuman rintaman pois. Kevät otti kalenterin kiinni ja siirsi helteet taas tuonnemmaksi, minne ne kyllä kuuluvatkin. 

Maanviljelysnäkökulmasta tilanne on kinkkinen. Taimet nököttää edelleen purkeissaan, kun ilmaston suhteen on vähän hankala päättää, että tuikatako maahan vai ollako tuikkaamatta. Perennavyöryn vuoksi tosin maat saatiin vasta valmiiksi, että ei tässä olisi aiemmin oikein ehtinytkään. Taimet vain alkavat huutaa lannoitettua maata ja parempaa tilaa juurilleen. Jospa tuo ei tuosta kuitenkaan hallaksi muuttuisi. 

Omenassa oli superkukinta, joka alkaa näkyä nurmikolla. Puissa surisikin kuin kopterikentällä. Pölyttäjät vastasivat yhdessä lintujen kanssa kesän huumaavimmasta äänimaisemasta. Sitä voisi purkittaa tuleviksi vuosiksi yhdessä mustaherukan lehden huumaavan tuoksun kanssa ja naukkailla pieninä annoksina kevään kaipuuseen. Kyytipojaksi lasillinen valkoviiniä, tulppaaneja ja omenankukkia.