sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Nyt, kun heinäkuu on lopussa, niin palsta tarjoilee jo vaikka mitä syötävää. Mangoldia, porkkanoita, salaattia, tomaatteja, papuja, herneitä, marjoja, kurkkuja, perunaa ja punajuurta. Ja raparperia, edelleen. Yrtit ja retiisit ovat puolestaan karanneet kukkimaan jo aika päiviä sitten. Niiden kyytiin ei meinaa koskaan oikein ehtiä.  

Noin kuukausi sitten tuntui, että palstan kasvuvoima on valjastettu lähinnä rikkakasveille.Vaikka rikkaruohojen runsaus ja lajien paljous onkin mittava, niin niiden henkinen vaikutus on nyt melko vähäinen. Mitäpä parista ohdakkeesta, kun vieressä hulmuaa maissipelto? Olkoon tämä muistutukseksi myös ensikesäiseen arastavaan toivottomuuteen.

Muuta muistutettavaa: perunaa nostettiin ennen heinäkuun puoltaväliä, ensimmäinen tomaatti syötiin 30.7., jolloin nostettiin myös porkkanaa. Maissit ovat aivan kohta syötäviä, latva-artisokka luo vielä komeita lehtiä, mutta kukkanuppusia ei näy. Ja kahdeksan kesäkurpitsan tainta on ehdoton maksimi ja hyvänä vuonna siinäkin on puolet liikaa. Tukikeppejä ei ole koskaan liikaa. Muista jättää kunnolliset polut, vaikka ne kesäkuussa näyttäisivätkin liian leveiltä. Jos lähikuva näyttää pahalta, niin ota etäisyyttä. Ja päin vastoin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti