tiistai 15. kesäkuuta 2010














Palsta vihertää sekä istutettua, että istuttamatonta. Viimeaikainen HS:ssa virinnyt keskustelu palstan kitkemisestä meni vähän ohi, mutta itse viehätyin Antti Hovin kirjoituksesta, joka puhuu rikkakasveista mieluummin seuralais- tai kumppanuuskasveina tai pellon luonnonyrtteinä. Niitä, kun tuntisi paremmin, niin saisi syödäkseen jo heti alkuvuodesta. Toisaalta voikukan tai ohdakkeen juurien nostelu maasta kokonaisina vertautuu porkkanan nostoon, jota pitää vielä tovi odotella. Siinä on samanlaista onnistumisen iloa.

Toisten lomaillessa oli palstalla käynyt kääntämisen ihme ja monta neliötä maata on nyt hyötykäytössä. Pahvinmakuinen kausimansikka oli saanut kilpailijan ja salaatit, pinaatit, retiisit, pavut, herneet sekä tikkataulupunajuuret kasvavat sievissä riveissään. Tomaattikin oli vihdoin päässyt palstalle haastamaan ulkoilmaa.

Hyytävä kylmyys ja vesimeloni eivät olleet tulleet keskenään toimeen. Kaksi kolmesta jouduttiin korvaamaan ostotaimilla. Munakoisot ovat selvinneet. Ainakin toistaiseksi. 

Eilen istutettiin vähän lisää retiisejä (tämän reseptin vuoksi), pinaattia sekä kevätsipulia ja sitruunabasilikaa. Tänään kylvettiin vielä nauriita ja istutettiin purjon taimia sekä kompostin harjalle kurpitsa. Istuttelu on niin toiveikasta, ettei sitä malttaisi lopettaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti