Palsta on nyt saanut aikaa itselleen, sillä kyykkijät ovat olleet eri kiireisiä. Osa sadosta, kuten kurpitsat, jatkavat iloista kasvuaan ja osa alkaa näyttää jo syksyisiltä. Sipulit on nostettu, tuotu kotiin kuivamaan ja nautittaviksi.

Tomaattituki toimi odotetulla tavalla. Lempeä matonkude toimii, kunhan sitä muistaa aina silloin tällöin justeerata. Kurkutkin ovat hyvin irallaan maasta, mutta samaan penkkiin jääneet maa-artisokat ovat todennäköisesti pistelleet ravinteet poskeensa. Tai sitten kesä on vaan ollut liian viileä. 

Muutama vilkaisu ympäri palstaa marjanpoiminnan keskeltä.

Ja huomioita tulevaisuuteen: maississa on nyt muutamia tähkiä, kurkku ja maa-artisokka eivät ole kumppanit (ainakaan kurkun eduksi), munakoiso kukkii ja paprikassa on pienet alut, palsternakka kasvaa mainiosti, mutta on huono nostettava pituutensa vuoksi. Porkkanaa ja valkosipulia kannattaa kylvää syksyllä.

Keväällä heittositutetut kukkasekoituspussin arvoitukset alkavat muuttaa muotoaan värikkääksi kukinnaksi. Toiveissa oli runsaudensarvi, mutta penkin hoitaminen on aiheuttanut päänvaivaa. Miten erotella kylvettyjen yllätyskukkien ja rikkaruohojen sirkkalehdet ja alut, kun kaikki kasvaa iloisesti sekaisin? Siemenpusseihin toivotaan siis kuvia sirkkalehdistä ja pienistä taimista erottelun helpottumiseksi.

Maissi kukkii. Kurpitsat kasvavat karkuun. Tomaatit alkavat kypsyä. Suurin yllätys osui silmään kuitenkin kurpitsan ja härkäpavun välistä. Kurjaksi luultu mustikka oli kypsyttänyt satoa. Kaksi marjaa.