Nuo pienen viljelyn vuodet (koska rakentaminen ja remontointi) ovat nyt vaarassa keikuttaa laivaa. Muutaman vuoden jatkunut kevennetty viljely on nyt aiheuttanut kertakaikkisen hulluuden. Kaikkia taimetettavia kasveja ei ole vielä laietettu kasvamaan, pöytä on täynnä erilaisia juurespusseja ja koko ajan löytyy vielä uusia kasveja, joille ei ole vielä määriteltyä paikkaa. Näin kävi esimerkiksi perunan kanssa. Miten voi unohtaa perunamaan, joka kerta? Summa summarum, tästä kaikesta epämääräisestä sanailusta, käännetty maa ei tule millään riittämään. Perunat torniin plomps. Rivit täyteen ja loputtomasti merkkitikkuja sekaviljelymaille. Ja valtaamaan uutta alaa pihamaalta. Missä on sanottu, että pihalla pitää olla tilaa muuillekin kuin kasveille? Lapset puihin ja riippumattoon. Pallonpeluun hoitakoot toisaalla.
Nyt kävi siis kalpaten ja otti ohraleivän (ps. myös ohraa olisi pussillinen odottamassa pientä "ketopaikkaa" varten)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti