perjantai 1. kesäkuuta 2012

Toisinaan kehtuuttaa lähteä palstalle. Erityisesti pitkän työpäivän ja kestittävien vieraiden päälle tekisi mieli heittää sohvalle ja kääntää katse kohti tanskalaista draamaa. Saattaapa olla, että mieli ennakoi tulevaa työnmäärää tietäen, että edellisestä kerrasta on jo aikaa ja sillä välin on piisannut sekä sadetta että paistetta.

Tuolle laiskanpulskealle mielelle täytyy vain antaa tarpeeksi palstakokemuksia. Palstan laidalla kädet tarttuvat työhön jo ennen kuin parempaa takkia on ehtinyt päältänsä heittää. Kaikki alkaa viattomasti parilla rikkaruoholla ja päätyy tauottomaan parin tunnin maankääntöön. Talikko laskeutuu lopulta yhdessä auringon kanssa. Ja kaikki tämä aika on kulunut vailla väsymystä tai makoilun kaipuuta, ilman yhtään ajatusta mieltä painavista asioista. 

Lopullinen kiitos seisoo aristavissa lihaksissa, jotka on hankittu raittiissa ilmassa ilmaiseksi. 



1 kommentti:

  1. Asiaa joka sana!
    Itse olin tänään uudella palstallani. Savea oli nilkkoja myöten, tuuli riepotteli katesanomalehdet pois ja tenava meni tippumaan ojaan. Tuli pari kertaa mietittyä, että miksi kaikki tämä? Mutta kaiketi juuri "siksi". :-)

    VastaaPoista