Alkukesä on käyttäytynyt ihan arvaamattomasti. Kasvit ovat antaneet samalla mitalla takaisin. Osa on jättänyt itämättä ja osa näyttää niin nuivalta, että olisi kai armeliaampaa nyhtää ne pois penkistä ja istuttaa tilalle jotain nopeaa. Onneksi surkeus ei ole levinnyt kaikkialle, vaan erityistä ylpeyttä voi tuntea aiempina vuosina tasaisesti epäonnistuneen herneen kanssa. Niin on terhakka ja runsas.