Paljonko on tarpeeksi

Nyt, kun tämä kasvatuskausi kiihtyy vääjäämättä kohti istutuksia (vain kuukausi aikaa ensimmäisiin istutuksiin), niin sitä epätoivoisesti yrittää etsiä edellisvuonna tehtyjä kumppanuuskasvikaavioita ja muistella mihin niitä kasveja tuli tuikittua. Turhaan. Kaikki tuntuu kadonneen ja on alettava alusta. Kasvilistan pidetessä kädet painetaan poskille ja suusta päästetään epätoivoa hohkava lausahdus: "Pitää kääntää aika lailla uutta maata." Paljonko on tarpeeksi ja muistetaanko tilaa jättää myös potuille. Olisikohan joku kehittänyt laskurin, jolla saisi laskettua neliöt tarvittavalle viljelysmaalle?

Viikolla silmäni osuivat myös huolestuttavaan tosiasiaan, että viljelyksemme ei olekaan vyöhykkeellä II vaan III. Tämä asettaa kaiken uuteen valoon. Magnoliahaaveet ottivat vähän osumaa, kun sen eloisuus kärsii II-vyöhykettä korkeammalla. Voi elää pari vuotta, mutta tuskin kukkii.

Tällaista tämä taas on: epäterävää. Kuten sinivuokkojen kuvaus ennen aamukahvia.